Toukokuu 2/2020 – Tanssikansan ei tule väheksyä koronaviruksen vaikutuksia

Mikkelin Tanssihullut ry

Pienikin tuntuma tanssiin auttaa kestämään pitkän odotuksen

Koronavirus koettelee jokaista suomalaista omalla tavallaan. Tanssia harrastava väki ei tee tietenkään poikkeusta. Meille tärkeä toisen ihmisen läheisyys on myrkkyä sille ajatukselle, että pitää pysyä kaukana toisista – mitä enemmän ikää, sitä pitempi välimatka.

Koronan aikana varmasti useampi meistä on pohdiskellut tanssin merkitystä omassa elämässään. Kaikki tehdyt tutkimukset puoltavat lajin terveellisyyttä niin psyykeen kuin fysiikankin kannalta. Näiden tutkimustulosten kanssa on helppo olla samaa mieltä, kun pohtii omaa vapaa-ajan käyttöään.

Samalla joutuu pohtimaan sitä, millä korvaa sen ajan, jonka on oppinut käyttämään viikossa tanssimiseen. Pari – kolme harkkailtaa arkiviikolla, sekä viikonvaihteen tanssit julkisilla paikoilla merkitsevät helposti toistakymmentä liikuntatuntia. Se on paljon, jos vertaamme vaikkapa varsinaisten urheilu- ja liikuntalajien harrastajien ajan käyttöön.

Eräässä tutkimuksessa todetaan, että tanssin vaikutusta kestävyyskuntoon voi verrata reippaaseen kävelyyn. Erona pidetään harrastuksen kestoa: tanssiharkoissa menee helposti 2-5 tuntia, mutta harva lenkkeilee niin pitkään.

Tanssin tiedetään kehittävän tasapainoa, kehonhallinta ja sitä kautta myös koordinaatiota. Tämä asiahan näkyy myös tanssin harrastajien keskuudessa. Monipuolisesti urheílua ja yleensä liikuntaa harrastaneille on tästä taustasta hyötyä tanssin alkeita opeteltaessa. Oikealla harjoittelulla taito kuitenkin kehittyy nopeasti, eikä se ole mikään este edetä tanssin taitajaksi.

Jokainen tanssin harrastaja tietää musiikin alkaessa soida, onko tulossa kuluttava tanssi (esim. polkka, jenkka, masurkka) vai pääseekö helpommalla. Näin voimme jakaa voiman ja kestävyyden sopiviin annoksiin. Jos ei tykkää märästä paidasta, niin se on huomioitava aina parketille astuessaan, eli säästeleekö vauhtia ja hillitseekö innokkuutta. Vauhdista riippumatta tutkimukset osoittavat, että tanssiminen yleensä vahvistaa mm. vatsa- ja selkälihaksia jalkalihasten ohella.

Moni meistä joutuu nyt pohtimaan, millä tuo pois jääneen harrastuksen hyöty korvataan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta hyötyliikuntaan, kuten mökillä tai kotipihalla puuhasteluun. Siksi on ollut hienoa, että mm. Tanssihullujen nettisivuilla on kotitanssivinkkejä, joita noudattamalla pysyy ainakin vähäinen tuntuma tanssiin tallella. Samassa taloudessa asuvilla olohuonetanssi on erinomainen korvike isommille parketeille.

Näin koronakaudella julkisuudessa on kannettu huolta kansalaisten mielenterveydestä. Tanssin kohdalla tutkimuksissa on todettu, että sosiaalinen itsetunto vahvistuu luontevasti, kun pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja kommunikoimaan tuttujen saman alan harrastajien kanssa. Tanssista saa mielenvirkistystä, iloa ja seuraa.

Näihin ajatuksiin on helppo yhtyä, kuten myös siihen, että paritanssissa yksinäinenkin saa olla lähellä toista ihmistä ja tuntea kosketuksen elvyttävän voiman. Ehkäpä moni meistä jää kaipaamaan juuri tätä tunnetta veivatessaan vaikka jiveä läppärin edessä.

Mitä enemmän metrejä kertyy ikämittariin, sitä helpommin löytää itsensä pohtimassa lähestyviä viimemetrejä. Siksi on lohdullista lukea tutkimustuloksia, joiden mukaan liikunta on yksi parhaista keinoista pitää huolta muistista. Tutkimuksen mukaan tanssi haastaa aivot tekemään lukuisia valintoja toistuvasti ja nopeasti, jolloin aivoissa hermosolujen välille kehittyy enemmän reittejä ja yhteyksiä. Joten tanssi kehittää pitkäkestoista muistia, päättely- ja huomiokykyä sekä ongelmien ratkaisukykyä.

Olemme siis valinneet oikean harrastuksen satojen joukosta.

Musiikin kuuntelu on lähes jokaiselle ihmiselle mieluisaa. Itsekin tulee lauleskeltua, mutta valitettavasti helposti unohtuu, että lähimmän ihmisen turvaetäisyys pitäisi olla koronaan verrattuna kymmenkertainen. Tutkimuksissa kuitenkin on havaittu, että tanssissa kehon liike yhdistyy luontevasti musiikkiin ja herättää mielihyvän tunteita. Samalla todetaan, että musiikin vaikutukset ovat yksilöllisiä ja aikaisemmilla kokemuksilla on suuri merkitys.

Mikä tärkeää näin koronan keskellä ja ilman kosketuksia on tutkimustieto siitä, että tanssi ja musiikki parantavat mielialaa ja kipua.

Ei muuta, kuin musiikki soimaan ja mahdollisia tanssimaista liikehdintää mukaa. Läheiseksi kappaleeksi omassa torpassa on noussut Jope Ruonansuun Enkeleitä toisillemme.

Kenties me enkelit voimme lähiviikkoina olla harkoissa esim. pienryhminä, vaikkapa maskit kasvoilla.

Juhani Penttinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *