Jokin aika sitten poistuin Kisakaaren tanssisalista mittavien kättentaputusten saattelemana. Toki oli tiedossa, että noin kolmesataapäisen tanssiväen ablodien kohde oli suosittu Taikakuu, eikä joku ikäloppu ukko, jonka sen illan tanssikiintiö oli tullut täyteen.
Portaikossa tuli kuitenkin mieleen, että nuo taputtajat olisivat voineet kohdistaa suosionosoitukset myös itselleen. Itselleen siksi, että he ovat noudattaneet lähes kirjaimellisesti korona-ajan ohjeita: tulleet tansseihin terveinä ja huolehtineet hyvästä käsihygieniasta. Se on mahdollistanut tanssien jatkuvuuden koronankin keskellä. Ravintolamaailmaan verrattuna tanssiväki on toistaiseksi selvinnyt lähes puhtain paperein. Mutta vaara ei ole vielä ohi. Viimeaikaiset tiedot koronatilanteessa joissakin päin Suomea ovat huolestuttavia. Uusia rajoituksia on tulossa.
Yksikin koronan tartuntarypäs tanssipaikalla voi johtaa alueellisesti rajoittaviin toimenpiteisiin. Ensimmäisenä tulee mieleen pakollinen koronapassin ottaminen käyttöön, henkilötietojen kirjaaminen tanssilipun oston yhteydessä, tanssitoiminnan määräaikainen kielto tai osallistujien merkittävä rajaaminen. Epidemian alkuvaiheessa osanottajien rajoitus oli käytössä mm. Tanssihullujen harjoituksissa, joihin oli ennakkoilmoittautuminen parin kanssa ja otettiin myös puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Harkoissa ei siis ollut parinvaihtoa.
Epäviralliset tiedot korona-ajan tanssijoiden määrästä kertovat, että sekä tanssiharjoituksiin osallistuvien ja tansseissa käyvien määrä on vielä kaukana parin vuoden takaisista luvuista. Se kertoo myös vastuullisuudesta. Monet mm. terveydenhoitoalalla ja asiakaspalvelussa työskentelevät ovat tarkoituksellisesti vähentäneet osallistumista riskiryhmään tavoin. Lähes joka kerta tämän syksyn tansseissa on joku kertonut olevansa ensimmäistä kertaa tansseissa koronan alettua. Asiantuntijoiden mukaan korona tuli riesaksemme pysyvästi. Siis mikään ei palaa aivan ennalleen. Silti elämä on menossa pienin askelin lähelle sitä tilaa, missä oltiin ennen koronaa. Työelämään tiedetään tulevan uusia käytäntöjä, niin myös tanssirintamalla. On todennäköistä, että käsihuuhteet ova tulleet jäädäkseen ja tanssitilojen ilmanvaihtoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Suuri huoli on koronan vaikutus yksinäisyyden ja sitä kautta mielenterveysogelmien lisääntymiseen. Tuskinpa tanssiväkikään välttyy tältä ongelmalta. Monelle meistä tansseissa käynti on sosiaalisen kanssakäymisen viikottainen kohokohta. Siksi tanssien paluu normaaliin uomaansa on mieluisinta tarjolla olevaa terapiaa.
Juhani Penttinen