Kesäkuu 2/2020 – Traktorilla ja Ferrarilla ajelusta kamelikävelyyn

Mikkelin Tanssihullut ry

Tanssiharkoissa tulee silloin tällöin esille erikoisia sanontoja, joilla pyritään kuvaamaan esimerkiksi harjoituksen kohteena olevaa vientiä. Tämä on nykyaikaa, mutta ne liittyvät tavalla tai toisella tanssin historiaan – jopa tanssijoiden keskinäiseen arvostukseen. Ennen kuin mennään kamelikävelyyn, niin palataan Tanssihullut -lehden numeroon 1/2007. Siinä silloinen seuran vpj. Raimo Valkonen oli koonnut tanssipaikkojen slangisanastoa, joka perustui kuulopuheisiin ja epäsuoriin lainauksiin. Rami totesi kirjoituksessa, että ”kaikki vastuu laistetaan”. Ehkäpä tuo seikka on syytä huomioida edelleen.

On oletettavaa, että Suomen Seuratanssiliiton perustamisen jälkeen syntyneet tanssiseurat, kuten Tanssihullut, ovat muokanneet niin sanastoa, mutta ennen kaikkea tasa-arvon syntymistä tanssilavoille. Aiemmin miehet määrittelivät tanssipaikkojen marssijärjestyksen omalla käyttäytymisellään, oli käytössä valtaosaltaan miesten haku. Tähän aikaan liittyy Raminkin mainitsema Alepa/Stockmanni -haku. Se merkitsi miesten silmissä sitä, että vähemmän haetut naiset olivat Alepa-osastoa ja Stockmanni suositumpi “osasto”. Samaan miesten luomaan mielikuvaan voidaan laskea sanonnat traktori ja Ferrari, joista viimeksi mainittu oli kevyemmin ohjattava daami. Vyötärölihavuus oli saanut nimekseen jenkkakahvat. 

Härkäpari oli keskenään tanssivat miehet. Seinäruusuiksi kutsuivat itseään naiset, joita haettiin muita harvemmin. Vastaava nimitys miesten puolella oli seinänokkonen, joka on hyvin tuttu myös tämän kirjoittajalle. Ruusun ja nokkosen vastapainona olivat tanssijat, jotka hakeutuivat aktiivisesti eturiviin. Heille oli keksitty nimeksi tyrkky. Hyvistä tanssijoista käytettiin ilmaisua pro. Luomutanssijoita olivat puolestaan ne, jotka olivat hankkineet tanssitaidon ilman kursseja. Luomutanssijoiden osuus on supistunut ilmeisen pieneksi nykyisillä tanssipaikoilla. Yhä useammat hakeutuvat tanssiseurojen harjoituksiin oppiakseen ainakin eri tanssilajien alkeet.

Tunnerektioista ei ole ilmeisestikään kovin paljon sanontoja ainakaan julkisessa keskustelussa. Harvemmin puhutaan kavereiden kanssa siitä, miltä tanssi tuntui. Tästä on kuitenkin esimerkki yli puolen vuosisadan takaa. Tuolloin suosittu naisbändi Metro-tytöt esitti kappaleen “Eipä sovi tango kera eskimon.” Myöhemmin sen on levyttänyt ainakin Anto Seipinharju. Eskimo oli tietysti tanssikaveri, josta ei hehkunut tanssiin normaalisti liittyvää hyvänä olona koettavaa tunnetta. “Kyllä hymy siltä hyytyy, kuka eskimoihin tyytyy. Niin se on. Eräs tyttö pettyi, kun tanssi tovin kera eskimon, sillä influenssa tulos oli karkelon”, laulun sanoja vapaasti muokaten. 

Normaaleissa harjoitusilloissa ei esiinny kovinkaan usein sanontoja, joita salissa olijat eivät ymmärrä. Mutta kun ohjaaja sanookin, että mennään kamelikävelynä, niin joutuu pohtimaan mitä tarkoitetaan. Kamelikävely tarkoittaa, että kävellessä saman puolen jalka ja hartia liikkuu eteen yhtä aikaa. Tällainen kävely kuuluu mm. buggissa naisten liikkumiseen, mutta olisi virhe Foksissa.

Jos miehille esitetään tarjotinkättä, niin se tarkoittaa käden asentoa avoimen otteen tanssissa, esimerkiksi Fuskussa. Siinä kämmenet ovat sisään päin, peukalon syrjä ylempänä eteen osoittaen. Tämä muistuttaa tarjottimen kantoa.

Hiirikädeksi sanotaan naisen käden asentoa avoimen otteen tansseissa kuten Fuskussa. Siinä sormen päät pidetään alaspäin, aivan kuin tietokonehiiri olisi käden alla ja ranne pöytää vasten eli alaspäin, ei kannatettuna.

Käsivarret hymyilee avoimen otteen tanssissa silloin, kun viejän ja seuraajan yhteinen käden korkeus sivulta katsottuna on niin alhaalla, että käsivarsista tulee kaari eli hymy.

Korsetti on puolestaan keskivartalon ryhtiliike: hyvä ryhti, vatsa sisään ja napa ylös ja häntäluu osoittaa suoraan alas. Saadaan mielikuva siitä, että olisi tiukka korsetti keskivartalon ympärillä ja ylävartalo ryhdikkään rentona.

Ilmavienti ei ole sukua ilmaveiville, mikä jääkiekossa tarkoittaa mailan lavan päällä vietävää kiekkoa. Tanssissa ilmavienti tarkoittaa vientiä ilman tanssikontaktia; mies vie eleillä ja vartalon liikkeillä ja nainen seuraa. Tässä ehkä yksi vinkki ja lisämauste koronatansseihin…

Tanssiotteessa ollaan lähes koko ajan tekemisessä vasteen kanssa. Vaste on yleensä hyvin kevyt voima ja tuntuma, jolla tanssitaan paria kohti. Vastetta tulee vähentää ja lisätä tilanteen mukaan tanssin aikana. Avoimessa otteessa vaste syntyy käsien välille ja välittyy käsien kautta ylävartalosta. Suljetussa otteessa vaste on enemmän vartalossa, mutta myös käsissä hieman. Tuntuman voimakkuutta vaihdellaan ja se voi olla myös sivusuunnassa.

Kuminauhaksi sanotaan viejän ja seuraajan sormien ja käsien välistä joustoa, jossa tuntuma säilyy koko ajan. Kuminauha muodostuu, kun tanssitaan pois päin parista eli vasteen suunta muuttuu. Vasteen ja kuminauhan voima tulisi olla viejällä ja seuraajalla sama.

Oravakädeksi sanotaan otetta avoimessa tanssissa, jossa sormet alaspäin olevat kädet nousevat ylös ranteesta alkaen rintakehän korkeudelle. Tästä asennosta viennin jatkaminen vaikeutuu.

Tässä joitakin poimintoja värikkäästä tanssikielestä ja mielikuvien luomista nimikkeistä tanssitreeneissä.

Aineistoa kokosi
Juhani Penttinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.